22.5.2019

Etsitään terroristeja, löydetään kristittyjä

Venäjällä saa edelleen kokoontua kristillisiin tilaisuuksiin. Kuvassa udmurtit juhlivat Avainmedian tukeman Raamatunkäännösinstituutin valmiiksi saamaa Raamatun käännöstä vuonna 2013. Kuva: Timo Tikka.

Pari vuotta sitten Venäjällä voimaan tullut terrorisminvastainen laki on pakottanut monia kirkkokuntia muuttamaan tiettyjä asioita toiminnassaan. Ulospäin suuntautuvassa työssä eli evankelioinnissa pitää olla entistä tarkempi, missä sitä tehdään ja kenen toimesta.

Viime vuonna tämän nk. Jarovajan lain vaikutuksista käytiin keskustelua itse Venäjän presidentin Vladimir Putinin johdolla. Esille nousi uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuva vaino. Tunnetuin tapaus lienee v. 2017 tehty perustuslakituomioistuimen päätös, jonka nojalla Jehovan todistajat määriteltiin ääriliikkeeksi ja näin ollen kielletyksi.
Nyt Vladimir Putin oli huolissaan siitä, että kyseistä lakia saatetaan käyttää väärin eli uskonnollisia vähemmistöjä vastaan.
– Tällaiset tapaukset tulee selvittää huolellisesti, hän sanoi.

Jehovat todistajat kohteena

Oikeusministeriön ja valtion turvallisuuspalvelun FSB:n listoilla on lähes 500 järjestöä, jotka luokitellaan osallisiksi terroristiseen ja ekstremistiseen toimintaan – niistä reilut 400 on Jehovan todistajien paikallisjärjestöjä. Politiikan tutkijan Jekaterina Schulmanin mukaan Jehovan todistajia vastaan voidaan esittää monia syytöksiä: he eivät hyväksy verensiirtoa eivätkä laita lapsiaan sairaalaan jne.
– Mutta eivät he todellakaan kiihota väkivaltaan, hän jatkaa. – Toivon, että ääriaineksia vastaan laadittuja lakeja voitaisiin päivittää vastaamaan yhteiskunnan vaatimuksia ja todellista rikollisuustilannetta maassa.
Myös kristittyjen edustaja pääsi ääneen tilaisuudessa, kun Vladimir Rjahovski, helluntaijohtaja Sergei Rjahovskin veli, sai puheenvuoron. Vladimir on asianajaja ja johtaa Slaavilaista oikeusaputoimistoa, joka on avustanut monia seurakuntia ja uskovia oikeudellisissa kysymyksissä. Hän esitti presidentin läsnä ollessa suoran kysymyksen:
– Heinäkuussa 2016 voimaan tullutta terrorisminvastaista lakia on täydennetty pykälällä, joka koskee lähetystyötä (missionääristä toimintaa). Haluaisin kysyä lain alullepanijoilta, onko nyt saavutettu se päämäärä, mikä lakia laadittaessa asetettiin? Onko tämän lain nojalla saatu edes yksi ekstremisti (ääriaineksia edustava) edesvastuuseen?”
Lain nojalla on sakotettu ja nostettu yli tuhat syytettä eri uskontojen edustajia kohtaan, mutta heidän joukossaan ei ole yhtään valtauskonnon, ortodoksisuuden, edustajaa.
– Tämä kuulostaa niin käsittämättömältä, ettei mielikuvitus riitä, Vladimir Rjahovski jatkoi.

Opiskelijatytön karkotus

Hänen mielestään kaikkein epäoikeudenmukaisin tapaus on ollut opiskelijatyttö Kudzai Njamarebvu Zimbabwesta, joka kävi paikallisessa seurakunnassa Nižni Novgorodissa Venäjällä opiskelunsa aikana. Syksyllä 2016 hän laittoi omalle VKontakte-sivulleen (Facebookia vastaava sivusto Venäjällä) lyhyen videonpätkän ja kutsun tulla seurakuntaan hengellisen musiikin konserttiin. Viime vuonna hänet tuomittiin tästä ”lähetystyötä koskevan lain rikkomuksesta”. Koska videonpätkässä ei ollut kyseisen seurakunnan koko virallista nimeä, seurakunta sai tuhannen euron sakot. Itse opiskelijatyttö oli oikeuden mukaan harrastanut muuta toimintaa kuin hänen opiskelijaviisumissaan oli mainittu, ja hän sai karkotuspäätöksen. Onneksi karkotuspäivää saatiin siirrettyä valituksella pari kuukautta eteenpäin, ja näin hän sai opiskelunsa päätökseen.

Omat ja vieraat uskonnot

Presidentin reaktio näihin puheenvuoroihin antaa toivoa siitä, että ei-perinteisten uskontojen oikeudellinen tilanne Venäjällä saattaisi hieman parantua:
– Me voimme ja meidän jopa pitäisi jossain vaiheessa suhtautua vapaamielisemmin eri uskonnollisten lahkojen edustajiin, mutta me emme saa unohtaa, että yhteiskuntamme ei koostu vain uskonnollisista lahkoista. Noin 90 % Venäjän kansalaisista pitää itseään ortodoksikristittyinä. Lisäksi meillä on vielä kolme käytännöllisesti katsoen perinteistä uskontoamme (näillä presidentti tarkoitti islamia, juutalaisuutta ja buddhalaisuutta).
– Meidän tulee suhtautua samalla tavalla kaikkien uskontojen edustajiin ottaen samalla huomioon maan ja yhteiskunnan, jos asumme, Putin jatkoi. – Se ei todellakaan tarkoita, että me pidämme uskonnollisia yhteisöjä yhteiskuntaa murentavina, saatikka terroristisina.
Vladimir Rjahovski palasi vielä Jehovan todistajien tapaukseen:
– Heidän toimintansa kieltäminen perustui lopulta vain yhteen perusteltuun syytökseen: oma uskonnollinen ylivertaisuus. Ja mitä se tarkoittaa käytännössä: he pitävät itseään ainoana oikeana uskontona. Mitä luulette, onko olemassa sellaisia uskonnollisia yhdyskuntia, jotka eivät pidä omaa, vaan jotain toista uskontoa oikeana?
Eli tällä samalla perusteella Venäjällä voitaisiin kieltää mikä tahansa uskonsuunta.

Lait muuttuvat

1990-luvulla uskonnolliset järjestöt ja seurakunnat saivat toimia hyvinkin vapaasti. V. 1997 voimaan tullut uusi uskonnonvapauslaki asetti vain joitakin rajoituksia, esim. ulkomaalaiset eivät saaneet perustaa uskonnollista järjestöä.
Uskonnonvapauslain pykälä 2-16 sallii uskontoa harjoitettavan yksityiskodissa. Kun omakotitaloissa on pidetty kokouksia, eikä voida syyttää asunnon käyttämisestä muuhun tarkoitukseen kuin asuinkäyttöön, on keksitty syyttää siitä, että tonttia on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin asuinkäyttöön.

Evankelisten kristittyjen evankelioimistyö on vaikeutunut Venäjällä, mutta sitä jatketaan. Esimerkiksi Venäjän helluntaikirkon Venäjän kansat Jeesukselle -hankkeen kautta levitetään edelleen ilosanomaa, ja tässä työmuodossa Avainmedia on mukana hankkimalla Raamattuja ja Uusia testamentteja. Myös esirukous on tärkeää.

Heikki Jäntti
Nezavisimaja Gazeta/15.1.2019
Religija i pravo/28.3.2019

Haluatko auttaa työtämme?

[aps-social id="1"]
Twitter
Facebook