20.9.2019

Avainmedian uutuuskirja kertoo sudanilaisen pojan tien vihasta rakkauteen

Lapsuus, jota ei ollut

– Ollessani kahdeksanvuotias isäni vei minut koraanikouluun. Luulin, että lähtisin saman tien takaisin kotiin yhdessä isäni kanssa, mutta hän jätti minut sinne. Näin hänet seuraavan kerran kahden vuoden kuluttua, kertoo sudanilaissyntyinen Yassir Eric.

– Koulussa opetettiin islamilaista tulkintaa, jonka mukaan ihmiset jakautuvat kahteen ryhmään, uskoviin (islamilaisiin) ja uskomattomiin. Uskomattomat eivät ole minkään arvoisia ja heidät tulee tappaa, Yassir Eric muistelee lapsuutensa kokemuksia.

Koraanikoulussa, moskeijassa ja kotona Yassir oppi yhden asian – hän oppi vihaamaan. Hän vihasi kristittyjä ja juutalaisia sekä halveksi naisia.

– Viha on kuin joisi myrkkyä ja sitten odottaisi, että sen avulla vihan kohde kuolisi, Yassir selittää. – Isäni haave oli tehdä minusta työnsä jatkaja, klaanin johtaja. Mutta kukaan ei opettanut kotona eikä koulussa, mikä oli oikein ja mikä väärin, vaan mikä oli kunniallista ja mikä häpeäksi.

Yassir varttui vahvan perhe- ja klaanikulttuurin keskellä. Jo pienestä Yassir oppi, että hänen identiteettinsä on sidoksissa islamilaiseen uskonyhteisöön.

– Jo lapsille opetetaan, että yksin et ole mitään, ainoastaan yhteisössä olet vahva, sanoo Yassir Eric.

Yassir ei saanut kokea ”normaalia” lapsuutta, kuten me sen ymmärrämme:

– Jalkapallon sijaan lapsuuteni täyttivät matkat isäni mukana istuntoihin, neuvotteluihin ja kasarmeille. Tuttu ”lelu” oli Kalašnikov-kivääri, jotka osasin jo 10-vuotiaana purkaa ja koota lyhyessä ajassa.

Elämäntehtävä Saksassa

Yassir Eric, joka on nykyään luterilainen pastori ja korkeakoulun opettaja Kornthalissa Saksassa sekä Eurooppalaisen maahanmuuton, integraation ja islam-aiheen instituutin (EIMI) johtaja, on nyt kirjoittanut elämäkertakirjan, joka vie lukijan syvälle islamilaiseen kulttuuriin ja sen ymmärtämiseen. Hän kertoo avoimesti elämästään ja tunnoistaan Sudanissa ja myöhemmin Saksassa.

Jopa humoristisella tavalla hän käsittelee maahanmuuttajien sopeutumisongelmia länsimaissa, mutta antaa samalla arvokkaita neuvoja ja ohjeita kristityille näiden kohtaamiseen.

Yassir Eric tuli uskoon vuonna 1990. Asiaan vaikutti paljon hänen sukulaisensa parantuminen kristittyjen esirukouksen voimasta.

Kun Yassir 19-vuotiaana kertoi perheelleen ja suvulleen, että hän oli kääntynyt kristityksi, alkoivat vaikeudet välittömästi. Pian ne johtivat hänen erottamiseensa ja hylkäämiseensä koko suvusta.

Yhteisölleen hän oli ”kuollut” ja jopa haudattu tyhjässä arkussa. Vuonna 1995 käydessään omalla haudallaan ennen lähtöä Sudanista hän kuuli sisimmässään äänen sanovan: ”Tiedät, että hautasi on tyhjä. Myös minun hautani on tyhjä.”

– Jumala muutti sydämeni ja ajatukseni. Tajusin, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Ihmisarvo tulee siitä, että meidät kaikki on luotu Jumalan kuvaksi, sanoo Yassir, jonka hymy kertoo rakkaudesta, jonka hän on löytänyt elämäänsä.

Yassir Ericin tarina sisältää myös varsin romanttisen osion, sillä hän tutustui Sudanissa työskennelleeseen saksalaiseen kehitysaputyöntekijään Mareniin, josta myöhemmin tuli hänen vaimonsa. Pakeneminen Sudanista johti hänet sittemmin Saksaan, jossa hän perusti perheen ja jossa opiskeli papiksi.

Avainmedian yhteistyökumppani

Vuonna 2013 Yassir Ericin ja Avainmedia Lähetysjärjestön tiet kohtasivat. Ensimmäiset pastori Yassirin tv-ohjelmat olivat keskusteluohjelmia, joissa esiintyi hänen lisäkseen mm. Suomeen muuttaneita sudanilaisia.

Pian kuitenkin alkoi uusi vaihe, kun Al Hayat -kanavalle alettiin tehdä ohjelmasarjaa ”Salaam aleikum”, jossa Yassir yhdessä messiaanisen rabbi Jasonin kanssa tuo esille konkreettisella tavalla, kuinka entinen muslimi ja juutalainen voivat palvella samaa Jumalaa ja kuinka he löytävät rauhan Kristuksessa.

Ohjelmasarja on saanut suuren suosion, sillä se on tehty englanniksi ja se leviää myös venäjän kielelle jälkiäänitettynä.

Avainmedian kustantama Yassir Ericin elämäkerta ilmestyy suomeksi syys-lokakuun vaihteessa. Kirja on tilattavissa mm. Avainmedian verkkokaupasta: www.avainmedia.org/kauppa/

Yassirin kirja on tienviitta kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita käymään kriittistä keskustelua islamin uskosta.

Ote kirjasta:

Aamu koraanikoulussa

Allahu akbar!”, kaikui kumeasti moskeijan kaiuttimista. ”Todistan, ettei ole muuta Jumalaa kuin Allah, todistan, että Muhammed on hänen sanansaattajansa. Kiirehtikää rukoukseen! Kiirehtikää menestykseen! Rukous on parempi kuin uni!” Rukouskutsu neljän aikaan aamulla herätti minut syvästä unesta. Yö oli ollut liian lyhyt, kuten jokainen viimeisestä 17 yöstä, jotka olin tähän mennessä viettänyt koraanikoulussa,khalwassa. Säpsähtäen nousin ylös patjallani ja keskityin siihen, että nousisin vuoteeltani oikea jalka edellä. Näin oli islamin profeetta Muhammed tehnyt. Ja meidän tuli myös arkielämässä seurata hänen sunnaansa, hänen esikuvaansa, kuten olin edellispäivänä oppinut.

Nopeasti lähdin ruohomajasta ja seurasin toisia poikia, jotka minun laillani kiiruhtivat aamurukoukseen koraanikoulun moskeijaan. Ulkona oli vielä pimeää, mutta tunsimme tien. Rukouksen jälkeen noudin majasta puutauluni, jonka olin ripustanut sen kamelinnahkahihnasta puupalkkiin. Taulu, johon päivittäin kirjoitimme koraanin jakeita, ei saanut missään tapauksessa koskettaa maata ja tulla saastaiseksi. Irrotin sen varovasti ja menin ”luokkahuoneeseen”, joka oli katettu pala maata, sivuillaan vieri viereen asetetut puukepit olkikaton toimiessa varjona. Šeikki oli jo istuutunut keskellä majaa olevalle puutuolille. Me kymmenen poikaa, jotka olimme 8- ja 9-vuotiaita, istuuduimme hänen ympärilleen olkimatoille. Hänellä oli oikeassa kädessään koraani ja vasemmassa kamelinnahkapiiska, joka oli niin pitkä, että se ylettyi jokaiseen piirissä istuvaan.

Haluatko auttaa työtämme?

[aps-social id="1"]
Twitter
Facebook